Tove Jansson ja Pellingin saaristo

Suomenlahden itäosien kansallispuisto

Tove Jansson (9.8.1914–27.6.2001) tunnetaan ennen kaikkea muumi-hahmojen ja -tarinoiden luojana. Jansson oli kuitenkin monipuolinen taiteilija, taidemaalari, sarjakuvapiirtäjä, pilapiirtäjä ja kirjailija, jonka tuotannossa merellä ja saaristolla oli keskeinen osuus. Tämä taiteilijaperheen lapsi eli lapsuutensa merellisissä maisemissa Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsuudessaan paljon aikaa myös Tukholman saaristossa Blidön saarella, jossa hänen ruotsalaissyntyisen äitinsä suvulla oli kesäpaikka.

Lapsena tutuksi tuli myös Porvoon edustalla sijaitseva Pellinki, jossa Janssonien perhe vietti kesiä jo 1920-luvulla. Myöhemmin Tove vuokrasi Pellingistä Vindrosens hus -nimistä mökkiä yhdessä veljensä Lars Janssonin kanssa. Pellingin kesäasukkaiden määrän aina vain lisääntyessä Tove alkoi kaivata enemmän omaa rauhaa ja päätyi rakentamaan mökin pienelle Harun saarelle, josta sittemmin tuli Toven ja hänen elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän kesänviettopaikka yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi.

Pellinki on yli 200 saaresta muodostuva saariryhmä ja kylä, joka sijaitsee reilut 50 km Helsingistä itään Porvoon eteläpuolella. Pellinkiin kulkee mantereelta lossi, mutta vuonna 1983 sinne saatiin myös tieyhteys siltojen kautta. Asutusta Pellingissä on ollut luultavasti jo ainakin 1200-luvulta alkaen, mahdollisesti jopa aikaisemminkin. Ensimmäiset veroluettelot saarilta ovat peräisin tiettävästi 1500-luvulta. Vakituisten asukkaiden lisäksi kesäasukkaatkin löysivät saaret jo 1800-luvulla. Aiemmin pellinkiläiset ansaitsivat elantonsa lähinnä kalastamalla sekä metsä- ja rakennustöillä.

Nykyisin kesäasukkaat ja turistit ovat tärkeä osa saariryhmän elinkeinotoimintaa. Lähes täysin ruotsinkielisessä Pellingissä asuu vakituisesti vajaat 300 henkeä, mutta kesäasukkaat moninkertaistavat alueen väkiluvun aina kesäkuukausien ajaksi. Ympärivuotisesti Pellingissä toimii vain kauppa, mutta kesäisin asukkaita ja vierailijoita palvelee myös kahvila. Pellingissä toimi koulu vuodesta 1892 vuoteen 2010 asti. Pellingistä löytyy myös pieni kappeli ja hautausmaa.

Klovharu

Yksi Pellingin lukuisista saarista on pieni ja kallioinen Klovharu (tai Klovharun), josta käytetään myös lyhyempää nimeä Haru. Harun saarelta Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä löysivät kaipaamansa rauhan. Tuulikki Pietilän veli, arkkitehti Reima Pietilä, suunnitteli yhdessä vaimonsa Raija Pietilän kanssa Harulle mökin, joka valmistui vuonna 1964. Mökin yhteydessä on myös pieni sauna. Jansson ja Pietilä viettivät kesiään Harussa aina vuoteen 1992 asti, ja vuonna 1995 Jansson lahjoitti mökin Pellingin kotiseutuyhdistykselle. Mökkiä on mahdollista vuokrata, ja vuokrarahoilla yhdistys kattaa sen ylläpitokustannukset.

Jansson ja Pietilä ovat kirjoittaneet Harusta myös vuonna 1996 ilmestyneen kirjan nimeltä Haru, eräs saari. Lisäksi Janssonin ja Pietilän kesistä Harussa kerrotaan dokumentissa Haru – yksinäisten saari. Dokumentti on koostettu pitkälti Tuulikki Pietilän kaitafilmille kuvaamista materiaaleista sekä Janssonin ja Pietilän teksteistä.

Pellinki ja Muumitalo

Muumien historia aina niiden synnystä nykyiseen suursuosioon sekä televisiosarjoihin ja elokuviin on ollut monipolvinen. Ensimmäiset Muumi-piirroksensa Tove Jansson teki jo 1930-luvulla, ja aluksi muumit olivat pelottavia, mustia sarvipäitä. Nykyisen hahmonsa muumit saivat, kun Tove talvisodan aikana tunsi tarvetta kirjoittaa satuja ja kirjoittikin ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja suuri tuhotulva. Muumitalon pyöreän muodon ja suipon katon sanotaan saaneen mallinsa Pellingissä aikanaan sijainneelta Glosholmin majakalta, jossa Tove vieraili useita kertoja niinä lapsuuden kesinä, jotka Janssonien perhe vietti Pellingin saaristossa. Vuonna 1835 valmistunut majakka oli toiminnassa vain pari vuosikymmentä, mutta vielä Toven lapsuudessa se oli käytössä ilman valoa niin sanottuna tunnusmajakkana. Enää tuota rakennusta ei kuitenkaan ole olemassa, sillä se räjäytettiin talvisodan aikana, kun pelättiin, että majakka voisi toimia maamerkkinä viholliskoneille.

Pellinki matkailukohteena

Pellinki todella herää eloon kesäisin, jolloin tiensä sinne löytävät niin sadat kesäasukkaat kuin lukuisat turistitkin. Yksi Pellingin merkittävimmistä nähtävyyksistä on kotiseutuyhdistys Pellinge Hembygdsföreningin ylläpitämä Hörbergsgårdenin kotiseutumuseo. Saaristolaiselämään keskittyvän kotiseutumuseon päärakennus on siirretty Söderbyn kylästä, ja sen lisäksi alueella on kaksi venevajaa ja joukko muita rakennuksia. Museo on kesäaikana auki sunnuntaisin, ja sen alueella järjestetään myös juhannusjuhlat sekä jokakesäiset lastenjuhlat.

Kotiseutuyhdistys Pellinge Hembygdsförening siis ylläpitää nykyään myös Klovharun mökkiä, joka pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä asussaan. Mökkiä on mahdollista vuokrata kotiseutuyhdistykseltä, joka vuokraa sitä ensisijaisesti taiteilijaresidenssiksi aina viikoksi kerrallaan. Klovharun luoto on yksityisomistuksessa, eikä sinne siksi saa noin vain rantautua. Kotiseutuyhdistys järjestää kuitenkin joka kesä vierailuviikon, jonka aikana Haruun voi tutustua joko opastetuilla kierroksilla tai omatoimisemmin.

Muita tunnettuja pellinkiläisiä

Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän sekä Janssonin muun perheen lisäksi Pellinki on houkutellut luodoilleen ja kallioilleen myös monia muita tunnettuja asukkaita joko pysyvämmin tai kesiä viettämään. Esimerkiksi kuvataiteilija Terttu Schroderus-Gustavsson asuu ja pitää näyttelytilaa nimeltä Galleria ArtMarina Pellingin Edisnäsissä. Näyttelytilana toimii 1920-luvulla Janssonien perheen kesänviettopaikkana ollut talo, ja Schroderus-Gustavsson esittelee ja myy siellä maalauksiaan, vedoksiaan sekä niistä tehtyjä kortteja.

Pellingistä huvilan on hankkinut myös professori Per Henrik Groop yhdessä puolisonsa mezzosopraano Monica Groopin kanssa. Groopit ovat järjestäneet vuodesta 2016 lähtien Pellingin musiikkipäiviä. Musiikkipäivät ovat hieno lisä Pellingin muutenkin monipuoliseen tapahtumatarjontaan. Pellingillä on oma merkityksensä myös ortopedi Antti Heikkilälle. Viime aikoina lähinnä ruokavalioon keskittyneen Heikkilän kehittämä keskustelua ja kiistelyäkin herättänyt ketodieetti nimittäin tunnetaan nimellä Pellinki-dieetti.