Opi kaikki mitä sinun tarvitsee tietää suomalaisesta luonnosta

Suomenlahden itäosien kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto poikkeaa suurimmasta osasta muista kotimaamme kansallispuistoista siten, että se sijaitsee kokonaan kiinteän maan ulkopuolella. Kansallispuisto asettuu Kotkan, Pyhtään, Virolahden ja Haminan edustalla oleville merialueille ja niiden saarille. Yhteensä saaria ja luotoja on kansallispuiston alueella noin 100 kappaletta. Merellinen kosketus näkyy puiston luonnossa kaikkialla.

Kansallispuisto on kiinnostava retkikohde kiitos sen upean luonnon, mutta alueella on takanaan myös monipolvinen historia – sen saaristojen keskellä on käyty useita sotataisteluja. Alueen sotahistoriaa onkin kunnioitettu muun muassa sen luontopoluilla. Lisäksi saaristo tunnetaan lintubongarien keskuudessa, sillä se on yksi keskeisistä reiteistä Arktikalle, suurelle kevätmuutolle.

Alueen luonto

Suurin osa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista on puuttomia, karuja kalliosaaria. Niiden näyttävät kalliot syöksyvät usein jyrkkinä veteen, mikä johtuu luotojen pääaineen, rapakivigraniitin, tavasta lohjeta kuutioimaisina järkäleinä. Näillä kallioluodoilla kasvillisuus on matalaa ja puskamaista. Toisinaan luodoille kasaantuu jään ja meren muotoilemia rantavalleja, jotka majoittavat muun muassa lapintiiroja.

Osaa saarista peittää hieman runsaampi kasvillisuus, mutta metsät ovat yleensä kalliomännikköä, joka jää harvaksi ja matalakasvuiseksi. Suurempien saarten sisäosista voi kuitenkin paljastua yllätys; osa saarista kätkee sisäänsä reheviä, suojaisia lehtoja. Niistä kaikista vehrein on Ristisaari, joka lumoaa niityillään ja lehdoillaan. Aikoinaan paikalliset käyttivät sitä laidunsaarena.

Tyypillisten kallioisten saarien vastapainoksi puistosta löytyy omintakeinen Pitkäviiri, joka on aikoinaan kohonnut merestä harjun muotoisena muodostelmana. Tämän kahden kilometrin mittaisen harjusaaren rannat toimivat aurinkoisten kesäpäivien viettopaikkana. Kauniit hiekkarannat koskemattoman luonnon keskellä ovat upea ympäristö nauttia kesästä. Useat alueen saarista toimivat kotina merilinnuille, kuten tukkasotkalle ja isokoskelolle.

Kansallispuiston polut

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto poikkeaa myös siinä muista, että siellä ei kulje pitkiä vaellus- ja retkeilyreittejä, kuten useimmissa kansallispuistoissa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että kansallispuiston alue on pirstaloitunut sadalle saarelle, joita eivät yhdistä sillat. Alueella liikkumiseen tarvitaankin venettä, joten siellä retkeily sopii parhaiten veneilijöille.

Merkattuja vesireittejä ei ole, vaan retkeilijä suunnittelee itse oman reittinsä. Muistathan aina kunnioittaa luontoa siellä liikkuessasi, luonnonpuiston alueella moottorilla ajoa on rajoitettu. Alueeseen on hauska tutustua myös melomalla – tuolloin tosin kunnon on oltava melko hyvällä tasolla. Huomaa, että lintujen pesimäaikaan osalle saarista on maahannousukielto.

Saarien sisällä risteilee kinttupolkuja, ja muutamasta suuremmasta saaresta löytyy myös hieman pidempi luontopolku. Ulko-Tammiossa on kolmen kilometrin mittainen polku, joka esittelee saaren historiaa ja luontoa. Mustaviirissä taas voi kulkea läpi 1,6 kilometrin mittaisen polun, joka tutustuttaa saaren kulttuuriperintöön ja luontoon. Käpymerkein merkattu polku on ajoittain vaikeakulkuinen.

Tekemistä luonnon keskellä

Kansallispuiston suosituimpiin aktiviteetteihin kuuluvat luonnollisesti veneily ja purjehdus. Lähimmät vierassatamat löytyvät Kotkasta ja Haminasta, ja vieraslaituri löytyy myös Tammiosta. Haapasaaressa ja Kaunissaaressa toimivat palvelusatamat. Ulko-Tammioon pääsee vierailemaan, vaikka ei olisikaan omaa venettä, sillä sinne kulkee kesäviikonloppuisin yhteysalus. Alueen yrittäjät järjestävät lisäksi veneretkiä saaristoon.

Meren ollessa näin vahvasti läsnä, toinen suosittu aktiviteetti alueella on kalastus. Suomen lahjan, jokamiehenoikeuksien, ansiosta saat onkia ja pilkkiä vapaasti, mutta jos haluat kalastaa vieheellä, sinun tulee maksaa kalastusmaksu. Ainoat poikkeukset ovat alaikäiset ja yli 64-vuotiaat, jotka ovat vapautettuja maksusta. Useammalla vavalla kalastettaessa tarvitaan vielä erillinen kalastuslupa.

Harrastus, joka tuo alueelle joka vuosi paljon vierailijoita, on lintubongaus. Kansallispuiston alueella on ympäri vuoden laaja ja upea merilinnusto, mutta varsinainen näytelmä nähdään kevätaikaan. Toukokuulle ajoittuva Arktika, eli arktisten lintujen kesämuutto, saa taivaan täyttymään sadoistatuhansista linnuista, jotka suuntaavat pohjoiseen kesänviettoon – näky on majesteetillinen.

Alueen historiaa

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, eli se on toiminut jo lähes 40 vuoden ajan. Muinaisten saaristoelinkeinojen ja merenkulun merkit näkyvät edelleen kansallispuiston alueella; entiset laidunmaat on pidetty hengissä perinteen kunniaksi, ja punaiset, sympaattiset, kylmiltä merituulilta suojanneet kalamajat ovat edelleen pystyssä Koivuluodossa.

Saariston asukkaat ovat käyneet historiansa aikana kauppaa niin virolaisten kuin venäläisten kanssa. Saaristokylät olivat kaikkein elinvoimaisimpia 1900-luvun taitteen molemmin puolin. Viron kaupankäynti kävi vilkkaana aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin raja suljettiin. Pietari taas oli kauppakumppani Venäjän pitäessä valtaa maassamme – kaupunkiin matkattiin kalasaaliita myymään.

Ulko-Tammion saari näytteli suurta roolia toisen maailmansodan aikaan, kun siitä tuli etuvartio uudelle itärajalle. Saari linnoitettiin, ja se osallistui muun muassa tärkeään 8.7.1942 käytyyn Somerin rannikkolinnakkeen puolustukseen, jossa suomalaiset puolustautuivat voitokkaasti sotilasmäärältään ylivoimaista vihollista vastaan vain sadan miehen voimin. Ulko-Tammiosta löytyvät edelleen sodan jäljet; jäännökset linnakkeesta, tykit ja tunneli.

Kansallispuiston palvelut

Kansallispuiston alueelta löytyy kaksi autiotupaa, yksi Koivuluodosta ja toinen Ulko-Tammiosta. Lisäksi seitsemällä saarella on telttailuun tarkoitetut alueet. Nämä saaret ovat Ristisaari, Koivuluoto, Mustaviiri, Kilpisaari, Lanskeri, Suuri-Pisi ja Ulko-Tammio. Kaikilta leiriytymissaarilta löytyy kuivakäymälä. Jätehuoltoa ei ole, maatuvaa kompostoria lukuun ottamatta, joten retkeilijän tulee viedä roskat pois mukanaan.

Myös juomavesi kannattaa tuoda mukanaan, sillä kaivoja löytyy vain Ulko-Tammiosta ja Mustaviiristä. Talousvetenä käytettäessä sen keittämistä suositellaan. Tulentekopaikat löytyvät samoin leiriytymissaarilta. Käytössä on myös keittokatoksia, joita voidaan käyttää avotulenteonkiellonkin voimassa ollessa. Ulko-Tammiossa järjestetään juhannuksesta alkaen aina heinäkuun loppuun saakka opastettuja, noin tunnin mittaisia kierroksia.